Parempi Päijät-Häme lapsille, nuorille ja perheille

01.02.2019

Hallituksen LAPE- muutosohjelmaan kuulunut Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä -hanke toteutui Päijät-Hämeessä ajalla 3.4.2017 – 31.12.2018. Kehittämistyö jatkuu osana pysyviä rakenteita.

Maakunnallisella hankkeella oli neljä tavoitetta:

  1. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi niin, että paine korjaaviin palveluihin vähenee.
  2. Lapsia ja perheitä tuetaan heidän lähiympäristöissään (perhekeskus / koti, koulu, varhaiskasvatus), erityispalvelut tarjoavat tarvittaessa jalkautuvaa tukea.
  3. Lasten ja perheiden tuen kokonaisuus rakentuu monitoimijaisesti ja huomioi lasten ja perheiden osallisuuden sekä yhteisöjen ja kolmannen sektorin roolin.
  4. Maakunnassa on sitouduttu laajasti päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin.


Mihin kehittämistyössä päästiin?

Päijät-Hämeessä otetaan käyttöön alueellinen perhekeskustoimintamalli, joka verkostoi nyt erillään olevat palvelut siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun oikea-aikaisesti. Perhekeskus toteutetaan verkostona, jossa eri alojen ammattilaisia kootaan tekemään työtä yhteiselle alueelle, lisäksi toimintoja voidaan koota myös fyysisesti samaan tilaan. Perhekeskustoimintamalli siis yhteensovittaa kuntien, kuntayhtymän sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa. Perhekeskustoimintamallissa on kyse kuntalaisten hyvinvointia vahvistavista teoista ja sujuvista palveluista sekä toimintamalleista.

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos-kehittämistyötä leimasi vahvasti maakunnallisuus ja kasvuympäristöissä tehtävän hyvinvointityön kehittäminen eri tavoin. Tavoitteet jaettiin hankesuunnitelman tarkennusvaiheessa neljään teemaan: yhteisöihin kuulumisen varmistaminen, yhteinen työ lapsen asiassa, vanhemmuuden tukeminen ja yhtenäiset opiskeluhuoltopalvelut.

Lapsiystävällisen toimintakulttuurin kokonaisuudessa keskityttiin erityisesti tietoisuuden lisäämiseen ja matalan kynnyksen toimintatapojen kehittämiseen. Työssä käytettiin paljon aikaa lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseen kussakin kunnassa erikseen sekä yhteisissä koulutustilaisuuksissa vertaisoppien. Päijät-Häme oli mukana myös Unicefin lapsiystävällisen maakunnan pilotti-hankkeessa sekä perheystävällisten työpaikkojen kehittämisessä.

Miten kehittämistyö jatkuu?

Perhekeskustoimintamallin kehittämisessä siirryttiin vuoden vaihtuessa uuteen vaiheeseen. Vuoden 2018 aikana toteutetut perhekeskuspilotit (Asikkala, Hartola, Lahden Eteläinen alue / Monitoimitalo Jalo) antoivat hyviä kokemuksia maakunnallisen perhekeskustoimintamallin pohjaksi. Jatkamme työtä kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia ja sen kehittäminen vaatii paljon yhteistä työtä. Jokainen kunta/kaupunki tulee siis kuulumaan johonkin perhekeskusalueeseen.

Perhekeskuksen koordinaatiovastuu on vuoden 2019 alusta alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä. Perhekeskuksen koordinaatiosta vastaa perhekeskuskoordinaattori ja perhekeskusvastaavat (3). Perhekeskustoimintaa johtaa perhekeskuksen johtotiimi ja LAPE- yhteistyöryhmä. Jälkimmäinen tekee myös maakunnallisia strategisia linjauksia koskien lasten, nuorten ja perheiden asioita. LAPE- yhteistyöryhmässä on jäseniä jokaisesta maakuntamme kunnasta/kaupungista, hyvinvointiyhtymästä, järjestöistä, seurakunnista, oppilaitoksista ja sote – ja maakuntavalmistelusta.

Vuodelle 2019 laaditaan Päijät-Hämeen perhekeskustoimintamallin tavoitteet ja mittarit. Kuntien/kaupunkien LAPE – ryhmien kehittämistyö jatkuu ja kuntalaisia lähellä oleva kehittäminen nojaa edelleen vahvasti paikallisten LAPE – ryhmien toimintaan. Opiskeluhuollon työn sisältöä ja kehittämistä ohjataan maakunnallisten SI-SO-TE – ryhmien toimesta (OOOT ja esimiesverkosto). Lapsivaikutusten arvioinnin käytön vahvistaminen tulee olla yhteisenä maakunnallisena tavoitteena jatkossa. Maakunnallinen vuosille 2018 – 2021 tehty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii yhteistä työtä ohjaavana asiakirjana.

Maakunnallisten muutosagenttien työ jatkuu vuoden 2019 ajan, he työskentelevät täysimääräisesti STM:n rahoituksella ja heidän tehtävänään on mm. varmistaa tehdyn kehittämistyön jatkuminen ja muutostyön juurtuminen maakunnassaan. Juurtumisen tueksi kaikissa maakunnissa tullaan tämän vuoden aikana järjestämään LAPE – Akatemia koulutuskokonaisuus. LAPE – Akatemiaksi nimetyssä koulutuksessa on kyse sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ja kunta- ja maakuntajohdon yhteisestä oppimisprosessista. Se toteutetaan jokaisen 18 maakunnan alueella. Mukaan kutsutaan myös järjestöjen ja seurakuntien johtoa. LAPE – Akatemioiden tavoitteena on luoda eri toimijoiden yhteinen strateginen tahtotila lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä. Samalla luodaan myös lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden kannalta välttämättömät ns. yhdyspintarakenteet kuntien ja tulevien maakuntien välille. Koulutuksessa juurrutetaan kunkin maakunnan alueella kahden viime vuoden aikana tehtyä LAPE – kehittämistyötä. Kansalliseen LAPE – Akatemia starttiin Paasitorniin 20.3.2019 kutsutaan laajalti myös Päijät-Hämeen osaajia.

Teksti: Muutosagentti Elina Vesterinen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosagentti, LAPE-muutosohjelma Päijät-Häme

Kuva: STM kuvapankista, Kuvatoimisto Keksi –  kuvaaja Suvi-Tuuli Kankaanpää