Maakuntien rahoituslaskelmat

27.09.2018

Maakuntien rahoitusta koskevat laskelmat kuvaavat uusinta arviota maakuntien tulevasta rahoituksesta. Syyskuussa 2018 tehty päivitys vuoden 2019 kustannustason laskelmiin on pitkälti tekninen: arviolaskelmien kustannuspohjaan tehdään kuntien ilmoittamia korjauksia ja määräytymistekijöiden sekä tarvekriteerin tilastopäivitykset otetaan huomioon. Laskelmia tullaan edelleen päivittämään useita kertoja ennen lopullisia vuoden 2021 tasoisia rahoituslaskelmia. Ensimmäinen arvio maakuntien rahoituksesta vuodelle 2021 valmistuu helmi-maaliskuussa 2019.

Maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntyminen vuodella voidaan huomioida rahoituslaskelmissa ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2019, kun uusi Tilastokeskuksen kunnilta keräämä talousarviokysely on valmistunut.

Maakuntien ensimmäisen vuoden rahoitus lasketaan syksyllä 2020 kuntien vuoden 2019 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2020 talousarviotiedon perusteella. Arviotiedot tarkastetaan lopullisten tilinpäätöstietojen mukaisiksi syksyllä 2021, jolloin toteumatieto vuodelta 2020 on käytettävissä.

Maakuntien rahoituslaskelmia tarkennetaan kolme kertaa vuodessa
Maakuntien rahoituslaskelmat päivittyvät kolme kertaa vuodessa. Ensimmäinen päivitys tehdään alkuvuodesta, jolloin saadaan uusi kustannusaineisto Tilastokeskukselta. Toinen päivitys tehdään keväällä, jolloin määräytymistekijöiden tilastot päivittyvät (esim. uudet väestötiedot julkaistaan 29.3).

Kolmas päivitys rahoituslaskelmiin tehdään syksyllä, jolloin Tilastokeskus julkaisee kuntien taloustilaston edelliseltä vuodelta. Tässä päivityksessä otetaan huomioon mahdolliset muutokset kustannuspohjaan, huomioidaan määräytymistekijöiden tilastopäivitykset sekä päivitetään tarvekertoimen sekä perushintojen sektoripainot vastaamaan uusinta kuntien taloustilastoa. Maakuntien rahoituslaskemien Excel-taulukoissa on listattu päivitysmuutokset yksityiskohtaisesti.

Rahoituslaskelmapäivitysten aikataulu vuosille 2019 ja 2020

Vuoden 2019 kustannustason rahoituslaskelmat
Maakuntien rahoituslaskelmat päivitettiin vuoden 2019 kustannustasoon helmikuussa 2018. Laskelmien pohjana käytettiin kuntien talousarviokyselyä vuosilta 2017-2019. Yhteensä maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen siirtyy vuoden 2019 tasossa noin 18,6 miljardia euroa.

Kustannuspohjissa ei huomioida vuoden 2020 JTS-päätöksiä eikä maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön vaikutuksia vuodelle 2020. Laskelmat kuvaavat vuoden 2019 kustannustilannetta sekä muutosta kustannusten nykyjakauman ja laskennallisen mallin tuottaman jakauman välillä olettaen, että järjestelmä on täysimääräisesti voimassa. Toukokuussa 2018 julkaistussa päivityksessä laskennallisen rahoituksen määräytymistekijät päivitettiin vastaamaan vuoden 2017 tilastoja. Laskelmien kustannuspohja korjattiin vastaamaan keväällä tehtyjä päätöksiä. Sote-tehtävien rahoituspohjaan lisättiin sairaankuljetusten ja ensihoidon matkojen siirto Kelalta maakunnille (noin 98 miljoonaa euroa, sis. vakuutettujen ja valtion rahoitusosuuden). Maakuntien muiden tehtävien rahoituspohjassa kasvupalveluiden rahoitusta (TEM:n momentit) koskevat päätökset laskivat kasvupalvelurahoitusta yhteensä noin 133 miljoonalla eurolla. Viime laskelmassa Punkalaitumen sote-kustannukset olivat Pirkanmaan sijaan virheellisesti osana Satakunnan sote-kustannuksia. Tämä virhe korjattiin toukokuun laskelmassa.

Syksyn päivityksessä on otettu huomioon kuntien ilmoittamat korjaukset laskelman kustannuspohjaan. Korjauksia tuli etenkin Kainuun maakunnan kuntien ilmoittamiin kustannuksiin. Suurin kustannuspohjaan tullut korjaus koski kuitenkin Varsinais-Suomea, jossa maakunnan yhden kunnan kustannuksista oli jäänyt kokonaan ilmoittamatta erikoissairaanhoidon kustannukset. Tämän lisäksi syksyn päivityksessä otetaan huomioon määräytymistekijöiden tilastopäivitykset sekä päivitykset tarvekertoimen ja perushintojen sektoripainoihin.

Maakuntalaskelmat ovat vielä alustavia arvioita, joihin tulee suhtautua tietyin varauksin. Laskelmien pohjana käytettyjen kustannustietojen luotettavuuden lisäksi tulee huomioida, että maakuntien lopulliseen rahoituksen tasoon vaikuttavat myös vielä mahdollisesti tehtävät muutokset koskien maakuntien tehtäviä ja kustannuspohjaa.

Maakunnittaisten muutosten analyysi edellyttää myös jatkotyötä ja keskustelua maakuntavalmistelijoiden kanssa.

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma
Maakuntien yleiskatteellinen rahoitus on pitkälti tarveperusteinen. Yli 80 prosenttia yleiskatteellisesta rahoituksesta jaetaan maakuntien väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella (ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät). Asukasperusteisen rahoituksen perusteella jaetaan puolestaan noin 10,5 prosenttia rahoituksesta. Loput rahoituksesta jaetaan maakuntiin:

vieraskielisyyden (1,3 %),
kaksikielisyyden (0,30 %),
asukastiheyden (1,5 %),
saaristoväestön (0,10 %),
maatalousyritysten (0,80 %),
kasvupalvelukriteereiden (2,4 %) ja
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerien (0,90 %) perusteella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta koskevat uusimmat kustannukset perustuvat Tilastokeskuksen alkuvuonna 2018 kunnille tekemään talousarviokyselyyn, jossa on hyödynnetty kuntien vuoden 2018 talousarvio- ja vuoden 2019 taloussuunnitelmatietoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on poistettu kuntiin jäävät oppilashuollon palveluiden (kuraattorit ja psykologit) sekä työmarkkinatuen kustannukset. Työmarkkinatukitiedot ovat lopullisia vuoden 2017 lopullisia tietoja. Oppilashuollon kuntiin jäävät kustannusarviot perustuvat edellä mainittuun kuntien talousarviokyselyyn. Tämän lisäksi pohjassa on huomioitu neljä maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen siirtyvää STM:n momenttia vuoden 2019 kehysvalmistelutasossa sekä sairaankuljetusten ja ensihoidon matkojen kustannukset.

Maakuntien rahoituslain 4. luvun kustannusten osalta (non-sote) kustannukset ovat siirtyvien momenttien osalta vuoden 2019 kehysvalmistelutietoja. Pelastustoimenosalta käytettiin Tilastokeskuksen kuntien talousarviokyselyn tuloksia. Ympäristöterveydenhuollon osalta käytettiin vuoden 2017 toteumatietoa. Maaseutuhallinnon tehtävien kustannustiedot saatiin Maaseutuvirastolta ja ne ovat vuoden 2018 talousarviotietoja. Maakuntaliittojen tehtävien kustannukset ovat kuntien jäsenmaksuosuuksia vuodelle 2017 maakuntaliittojen lakisääteisiin (maakunnille siirtyviin) tehtäviin, joista on poistettu ei-lakisääteiset tehtävät (kuten kesäylipistot).

Laskennalliseen malliin ei siirrytä heti, vaan maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulovuonna rahoitus perustuu siirrettävien kustannusten nykyjakaumaan. Vuodesta 2021 siirrytään portaittain kohti laskennallista rahoitusmallia, joka tulee täysimääräisesti voimaan vuonna 2026.

Maakuntien rahoituslaskelmat: Yhteenveto tuloksista (25.9.2018)

Maakuntien sote-tehtävien rahoituslaskelmat (25.9.2018)

Maakuntien muiden tehtävien rahoituslaskelmat (25.9.2018)

Aikaisemmat rahoituslaskelmat:

Maakuntien rahoituslaskelmat: Yhteenveto tuloksista (28.5.2018)
Maakuntien sote-tehtävien rahoituslaskelmat (28.5.2018)
Maakuntien muiden tehtävien rahoituslaskelmat (28.5.2018)
Menetelmäkuvaus sote-tehtävien rahoituslaskelmasta (16.5.2018)
Muistio maakuntien yleiskatteellisen rahoituksen muodostumisesta (16.5.2018)
Maakuntien rahoituslaskelmat (helmikuu 2018)
Maakuntien sote-rahoituslaskelmat laskentatiedoilla (helmikuu 2018)

Lisätietoja:
Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM p. 0295 530338 (maakuntien ohjaus ja laskelmat)
Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, VM, p. 0295 530465 (erityisesti maakuntien muiden tehtävien sekä soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, VM, p. 0295 530388 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Antti Väisänen, STM, p. 0295 163044 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Budjettineuvos Virpi Vuorinen, VM, p. 0295 530557 (lainsäädäntö)

Lähde:
Alueuudistus.fi