Kotouttamistyö Hämeessä

10.10.2018

Valtakunnassa on monta uudistusta menneillään. On kasvupalvelu-uudistusta, maakuntauudistusta, sote-uudistusta. Siispä me Hämeen kotouttamistyössäkin olemme tempautuneet uudistamiseen mukaan.

Meillä uudistetaan kotouttamispalveluja. Tavoitteena on saada kotouttamispalveluja trendikkäästi saman katon alle, vastaavalla tavalla kuin on nyt koottu nuorten palveluja Ohjaamoon ja yli kolmikymppisten palveluja Vauhdittamoon. Yrityksille on Kiihdyttämöitä ja ikäihmisillekin omia palveluohjaus- ja neuvontapisteitä.

Miksei siis olisi Kotouttamo maahanmuuttajille?

”Mutta eiväthän maahanmuuttajat tarvitse mitään erityispalveluja”, kuulee monesti kommentoitavan. Maahanmuuttajathan voivat käyttää samoja palveluja kuin muutkin kansalaiset. Ei maahanmuuttajuus ole mikään palvelutarve. Nuoret voivat mennä Ohjaamoon ja vanhemmat Vauhdittamoon ja työttömät TE-toimistoon ja sairaat asioida normaalisti terveyspalveluissa muiden mukana, yrittäjät saavat vapaasti yrittää.

Ja näin sen pitääkin olla, se on sitä kotoutumista. Kotoutumisen olennaisena tavoitteena nimittäin on, että maahanmuuttajat pystyvät asioimaan normaaleissa palveluissa, toimimaan itsenäisinä ja täysivaltaisina kansalaisina Suomessa samoilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla, joita meillä kaikilla täällä on.

Tavoite tosin ei toteudu ihan itsestään.

Kotoutuminen on henkilön omaa toimintaa, kotouttamispalveluilla me viranomaiset ja muut kentällä kotouttavat koetamme avustaa häntä tässä prosessissa.

Maahanmuuttajilla on kotouttamislain mukaan oikeus saada kohdennettuja kotouttamispalveluja, joita tälläkin hetkellä on kunnissa sekä valtiolla tarjolla. Näitä erityispalveluja ovat oleskelulupa-asiat, rekisteröityminen maahan ja kuntaan, kotoutumissuunnitelmat ja maahanmuuttajille suunnatut koulutukset. Esimerkiksi kotoutumiskoulutus on pelkästään maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta, johon Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää korvamerkittyä määrärahaa. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni lähtee maahanmuuttajille suunnattuun ammatilliseen koulutukseen valmentaviin opintoihin. Jotkut jopa töihin.

Merkittävä kotouttamisen osa-alue on alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Ohjausta ja neuvontaa tarvitaan niin arkeen kuin viranomaisasiointiin liittyen, näistä iso osa omalla kielellä tulkkien avustuksella, sillä suomen kielen opiskelu alkaa monella vasta sen jälkeen, kun on maahan saapunut.

Kotoutuminen ei kuitenkaan ole pelkkää rekisteröitymistä, työllistymistä tai koulunkäyntiä, eikä päiväkotia tai jalkapallon peluuta, käsityökerhoja, sosiaalitoimistoa tai sairauksien hoitoa. Se on näitä kaikkia ja vielä vähän enemmän. Kotoutuminen käsittää niin laajoja asioita – joidenkin tutkimusten mukaan koko elämän – että joskus sitä miettii, voiko kotoutumista edes mitata millään mittarilla. Ainoa realistinen mittari taitaa olla se, että kysyy henkilöltä itseltään, kuinka kotoutuneeksi hän itsensä tuntee.

Kotouttamispalvelujen tasoa ja toimivuutta sen sijaan voidaan mittailla ja arvioida. Toteutuuko esimerkiksi palveluketju saumattomasti? Putoaako joku jostain nivelvaiheesta ulos, löytääkö tiensä takaisin?

Kotouttamispalvelut ovat erinomaisen levällään, kuten monet muutkin palvelut Suomessa. Työhallinnon kaveri istuu TE-toimiston tiloissa Kirkkokadulla ja sosiaalitoimen kollega, jonka kanssa pitäisi tehdä alkukartoitusta, on Kauppakadulla aikavarauksen takana. Alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelut tulkkeineen sijaitsevat Sivukujalla, josta ohjataan Maistraattiin Keskustorille ja KELAn sähköisiin palveluihin nettiin.

Joku jossain kokouksessa muotoili nykyisen palveluketjun näin: henkilöä ohjataan seuraavaan palvelupisteeseen sanomalla, että mene ovesta ulos, kävele kadun yli ja käänny vasemmalle ja henkilö kyllä menee kadun yli, mutta kääntyy vahingossa siellä oikealle. Ja siinä oli se ketju.

Kotouttamo alkaa kuulostaa loogiselta kehittämissuunnalta. Kotouttamispalvelut saman katon alle. Työhallinnon Jaana ja sosiaalitoimen Pirjo vierekkäisiin huoneisiin istumaan, aulaan ohjaus- ja neuvontapiste, KELAltakin voisi olla joku ainakin pari kertaa viikossa paikalla tulkitsemassa päätöksiään luku- ja kirjoitustaidottomille.

Viranomaispalvelujen lisäksi samaan suojaan tulisivat kotoutumispolkuja suunnittelemaan järjestöt, yhdistykset ja oppilaitokset. Kainona toiveena, että joskus aikanaan myös yritykset ja työnantajat.

Kehittämishaaveissa siintää siis tulevaisuuden Kotouttamo jonkinlaisena viranomaispalvelujen ja arjen kotouttamisen risteyksenä, johon olisivat tervetulleita maahanmuuttajat ikään tai taustaan katsomatta.

Tähän suuntaan Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä kotouttamista kehitämme. Pienin askelin suuria unelmia kohti.

Lisätietoja

Hämeen ELY-keskus, työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen

anita.salonen@ely-keskus.fi