Hyvinvoiva päijäthämäläinen on kaikkien juttu

01.02.2019

Nelikirjaimisena lyhenteenä HyTe tulkitaan nopeasti vain mitäänsanomattomaksi hötöksi. Se tärkeä tehtävä, mikä lähtökohtaisesti kuuluu kaikille jää ilman tarkempaa määrittelyä leijumaan ilmaan vailla juuria. Työ, mistä vastuu kuuluu jokaiselle tekijälle, tulee avata ja määritellä. Ilman sitä abstrakti ei muutu ymmärrettäväksi tai todelliseksi. Haasteeseen tarttui vuoden 2018 alusta kokoonkutsuttu Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laaja-alainen valmisteluryhmä. Ryhmän puheenjohtajan nuija ojennettiin itse ”herra HyTelle”, Risto Kuroselle.

Työryhmän tehtävänä oli määritellä maakunnan hyte-työn rakenne, toimijat, vastuut ja sisältö sekä viedä se kaikki käytäntöön, oikeaksi tekemiseksi. Se, miten suuresta tehtävästä oli kyse, selvisi työryhmän jäsenille kuitenkin työskentelyn aikana. Käytiin monenlaisia keskusteluja, väännettiin ja käännettiin, oltiin usein myös eri mieltä. Yhden mielestä hyvä idea ”ammuttiin alas”, joskus jopa yksimielisesti. Toisaalta yhteinen alkoi rakentua hiljalleen. Tunteja kestäneet keskustelut, työpajat, ajattelu, muotoilu ja vuoropuhelu antoivat lopulta parastaan: Syntyi käsitys siitä, kenelle hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Päijät-Hämeessä kuuluu, millaisia rooleja eri toimijat voivat ottaa ja mistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oikeastaan on kyse. Vuoden lopussa tiedettiin myös, että yhdessä tehdyn työn arvolupaus alueemme asukkaille oli perinpohjin pohdittu: Hyvinvoiva päijäthämäläinen. Ei yhtään sen enempää tai vähempää.

Työryhmä arvioi viime vuoden työskentelyänsä kuluvan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Arvioinnin kohteena oli johtaminen, työryhmätyöskentely, oma osallistumisaktiivisuus työskentelyyn sekä tavoitteiden saavuttaminen. Työryhmä antoi itselleen useita vihreitä ja joitakin keltaisia kortteja, punaisia vain omasta sitoutumisestaan työskentelyyn. Tunnustusta sai avoin keskusteluilmapiiri, yhteisöllinen työskentelytapa, työryhmän aidosti laaja-alainen kokoonpano sekä tärkeälle asialle ja toisaalta ymmärryksen ja tietoisuuden syventymiselle annettu aika. Sanottiin, että aito tasa-arvo toteutui tässä ryhmässä.

Hötön välttämiseksi on aina syytä tarkastella myös jatkokehittämisen paikkoja: Tehdyn arvioinnin perusteella vuoden 2019 työskentelyssä haluttiin vahvistaa hyten osuutta erityisesti muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Toivottiin entistä selkeämpää tavoitteenasettelua sekä osallisuuden ja omistajuuden vahvistamista, työpajatyöskentelyä ja konkreettista sisältöä. Yhteispalautteessa todettiin myös, että ”määrittelyistä on päästävä eteenpäin ja käytänteitä ja yhteistoiminnan työtapoja on vietävä konkreettisesti käyttöön”. Ryhmä oli myös valmis avaamaan keskustelua omissa työyhteisöissään ja levittämään tämän ryhmän hyvää työtä eteenpäin. Kysymys kuului, miten se olisi hyvä tehdä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelu ei ole sidottu vain sote- ja maakuntauudistukseen ja siihen, menevätkö lait läpi vai eivät; Kuten eräs poliitikko totesi, ”tämä kaikki työ on oikeastaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”. Hyvään vauhtiin saatu työ ei lopu, vaikka uudistus jäihin pantaisiinkin. Seuraavien kahden vuoden työryhmän työskentelyn tavoitteena on määritellä hyte-tiedolla johtamisen rakenne ja sisällöt ja viedä se käytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on myös tunnistaa työn riippuvuudet ja yhdyspinnat, selvittää siis, kenelle hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu ja mitä työ käytännössä eri mahdollistajien toimintana tarkoittaa; Mitä silloin tehdään, kun tehdään hyteä? Tunnistitko itsesi? Ota yhteyttä.

Tustustu aineistoon tämän linkin kautta.

Susanna Leimio

valmistelija, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso