Usein kysytyt kysymykset

Onko sinulla kysyttävää maakuntauudistuksesta? Katso alta usein kysytyimmät kysymykset, voit myös lähettää oma kysymyksesi! Vastausta kysymykseen pääset tarkastelemaan klikkaamalla kysymystä.

  • Enkö voi enää, jos kokeilun otan käyttää kunnan omaa terveysasemaa. Sitä missä olen tähän saakka käynyt.

    Palvelusetelikokeilusta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä: ”Osallistuessasi kokeiluun sitoudut käyttämään valitsemaasi palveluntuottajaa kuuden (6) kuukauden ajan, minkä jälkeen sinulla on mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa.”   Lisätietoja saatte Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä: https://www.phhyky.fi/fi/asiakkaalle/valinnanvapauskokeilu/ tai puhelimitse: 044 482 0250 (Tiedustelut arkisin klo 9-10 ja klo 13-14)
  • Iitti äänestäneen Päijät-Hämeen vaaleissa?

    V: Iitti siirtyy Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen kesällä 2018 kun maakuntalait astuvat voimaan. Lainsäädäntö astuu voimaan tämän hetken tiedon mukaan kesäkuussa 2018. Iittiläiset äänestävät maakuntavaaleissa Päijät-Hämeen maakunnassa syksyllä 2018 ja keväällä 2019 eduskuntavaaleissa Hämeen puolella.   Maakunta- ja sote-uudistusta koskevaan hallituksen esityksessä (HE 15/2017) esitetään vaalilain eduskuntavaalien vaalipiirejä koskevan 5 §:n muuttamista niin, että pykälän 1 momentin 6-kohdan mukaan Hämeen vaalipiiriin kuuluisivat Asikkalan, Forssan, Hartolan, Hattulan, Hausjärven, Heinolan, Hollolan, Humppilan, Hämeenlinnan, Iitin, Janakkalan, Jokioisten, Kärkölän, Lahden, Lopen, Orimattilan, Padasjoen, Riihimäen, Sysmän, Tammelan sekä Ypäjän kunnat. Vaalilain 7 §:n 2 momenttia ehdotetaan myös muutettavaksi, niin, että se kuuluisi jatkossa näin: ”Maakuntavaaleissa vaalipiirinä on maakunta ja kuntavaaleissa kunta.” Maakuntajaosta puolestaan säädettäisiin laissa maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, sen 5 §:ssä.
  • Mitä tarkoittaa kuntalaisen kannalta valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa?

    V: Valinnanvapaus tarkoittaa asiakkaan oikeutta valita itselleen sopiva sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, palveluyksikkö ja ammattihenkilö. Näitä valintaoikeuksia on tarkoitus laajentaa 1.1.2020 alkaen. Valinnanvapauslain luonnoksen mukaan julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut ovat samat kaikilla palveluntarjoajilla. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Käytännössä asiakas voi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa hammashoitolan. Asiakasmaksu on kaikissa sama. Palveluntuottajan pitää olla maakunnan ja lupa- ja valvontaviranomaisen hyväksymä. Asiakas voi saada myös asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin, joilla voi hankkia asiakassuunnitelman mukaisia tarpeellisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voisi myös valita maakunnan tuottamissa palveluissa maakunnan liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sosiaaliaseman ja sairaalan. Maakunnan tuottamia palveluja ovat sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito ja eräät muut terveyspalvelut. Asiakas voi valita haluamansa ammattihenkilön, jos se on toiminnan kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Asiakas voi myös hakeutua sairaanhoitoon EU- ja ETA-maihin jo nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti.
  • Mistä maakuntien rahoitus tulee?

    V: Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan ja ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maakuntien yleiskatteinen rahoitus kootaan valtion talousarviossa yhdelle momentille, josta se jaetaan maakunnille maakuntien rahoituslakiin kirjattujen jakotekijöiden perusteella. Maakuntien rahoituslaki sääntelee maakuntien yleiskatteellista rahoitusta. Yleiskatteellisen rahoituksen lisäksi maakunnille kohdistetaan myös erillisrahoitusta tiettyihin erityisesti EU-lähtöisiin rahastoihin ja ohjelmiin kytkeytyviin sekä maantieteellisesti hyvin rajatusti kohdentuviin tehtäviin. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten niiden tulonlähteinä ovat valtion rahoitus sekä asiakas- ja käyttömaksut. Maakunnilla ei ole myöskään muita merkittäviä tulonlähteitä.
  • Mikä on maakuntavaltuusto ja mitkä ovat sen tehtävät?

    V: Jokaisella maakunnalla on maakuntavaltuusto, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää maakunnan ylintä päätösvaltaa. Maakuntavaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut maakunnassa toimitettavissa maakuntavaaleissa. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet sekä valitsee maakuntajohtajan. Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Maakuntavaltuuston tehtävistä säädetään maakuntalaissa. Maakuntavaltuustoa päättää mm. maakuntastrategiasta, maakunnan hallintosäännöstä sekä maakunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
  • Mikä on väliaikaishallinto ja mitkä ovat sen tehtävät?

    V: Uudistuksen voimaanpanolaissa säädetään maakuntiin niiden perustamisvaiheessa asetettavasta väliaikaisesta valmistelutoimielimestä ja sen tehtävistä. Maakunnan alueen maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, pelastuslaitos, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja työ- ja elinkeinotoimisto sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Toimielimen asettaa maakunnan liitto. Väliaikainen toimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kun maakuntavaltuusto on valittu. Valmistelutoimielimen päätösvalta on rajattu ja se voi tehdä vain määräaikaisesti maakuntaa sitovia päätöksiä.
  • Milloin järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit?

    V: Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Maakuntavaalit toimitetaan vastaavasti kuin muut yleiset vaalit. Vaalilaki sisältää tarkat päivämäärät mm. ehdokasasettelusta, ehdokaslistojen laadinnasta ja esimerkiksi ehdokkaiden numeroinnista.
  • Mitä julkisella palvelulupauksella tarkoitetaan?

    V: Palvelulupauksen tarkoituksena on kertoa maakunnan asukkaille miten palveluja käytännössä toteutetaan. Palvelulupaus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä niin, että samalla otetaan huomioon asiakkaiden näkemykset ja tarpeet. Palvelulupauksen tarkoituksena on lisätä toiminnan avoimuutta, kehittää palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. Julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille mahdollisuuden seurata ja arvioida sitä, miten palveluja toteutetaan. Tätä kautta asukkailla on mahdollista antaa palautetta ja tehdä palvelujen käytännön toteutusta parantavia ehdotuksia. Palvelulupauksella ei voi laajentaa tai kaventaa nykyisiä lakisääteisiä palveluja.  Muutoksista täytyy säätää lailla.
  • Mihin maakuntauudistuksella pyritään?

    V: Maakunta- ja sote-uudistuksessa selkiytetään Suomen julkinen hallinto kolmitasoiseksi: jatkossa on valtio, maakunta ja kunta. Tarkoituksena on nykyaikaistaa hallinto ja palvelut asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille. http://alueuudistus.fi/mika-on-maakuntauudistus

Lähetä kysymys

  • Kirjoita kysymys yllä olevaan kenttään.
  • Jos haluat henkilökohtaisen vastauksen kysymykseen, kirjoita oheiseen kenttään sähköpostiosoitteesi.